Nelosdiplon juttuja netissä

mondediplo.fi

Neljännen suomenkielisen Le Monde diplomatique pokkarin avaa ranskankielisen painoksen päätoimittajan Maurice Lemoinen huolestunut pääkirjoitus globaalin asekaupan kasvusta ja sotatarvikkeiden viennistä, erityisesti konfliktialueille Lähi-itään. Maailmassa on arviolta 639 miljoonaa pienasetta tai ”kevyttä asetta”. On selvää, että aseiden laaja saatavuus jo sinällään ruokkii väkivaltaa. Aseet joutuvat helposti vääriin käsiin, joko kansalaisiaan sortaville valtiollisille turvallisuusjoukoille tai muille aseellisille ryhmille. Suomessa laki kieltää aseiden viemisen sotatoimialueille. Luulisi, että Suomi olisi etujoukoissa tukemassa kansainvälistä asekauppaa ja vientiä rajoittavia sopimuksia. Puolustusministeri kuitenkin elehti päinvastaista ehdottamalla 100 000 rynnäkkökiväärin lahjoittamista armeijan varastoista sisällissodan repimään Afganistaniin, yhteen maailman epävakaimmista maista. Herääkin kysymys mitä kaikkea nykyisessä hallituksessa ollaan valmiita tämän eteen uhraamaan. Lue lisää...

Aseisiin!

MAURICE LEMOINE

Yhdysvaltalaisia aseita suorastaan sataa Lähi-itään. Toimitusten arvo nousee 46 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana, täsmensi Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice elokuun 2. päivänä. Vastaanottajina ovat presidentti George W. Bushin liittolaiset: Saudi-Arabia, Egypti, Kuwait, Bahrain, Qatar, Oman ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Lue lisää...

Rahoitusmarkkinoiden panttivankina

FRÉDÉRIC LORDON

Voiko talojen myyminen Yhdysvalloissa ihmisille, joilla ei oikeastaan ole varaa niihin, romahduttaa maailmantalouden? Mahdollisesti. Globalisaation myötä paikallinen ahneus voi vahingoittaa koko maailmaa. Lue lisää... Korkeakoulutusta kaupan CHRISTOPHER NEWFIELD Yhdysvaltalaisyliopistojen onnela kiehtoo tiedemaailman eliittiä ja sokaisee sen avokätisellä rahoituksellaan, loistavilla kampuksillaan ja kirjoja pursuavilla kirjastoillaan. Vaikka Yhdysvaltain korkeakoululaitos demokratisoitui maailmansotien jälkeen, on heikoimpien oppilaitosten ahdinko aina hyväksytty. Niihin hakeutuvat vain maineikkaiden tiedekuntien hylkäämät köyhät opiskelijat. Houkutteleeko Eurooppaakin tämä malli, jossa tasa-arvon korvaa ”monimuotoisuus”? Lue lisää...