28. helmikuuta 2008

Maailmanpoliittiset rockiltamat ja Kapitalismi ´08

Tervetuloa julkaisemaan viidettä Le Monde diplomatique pokkaria MAAILMANPOLIITTISIIN ROCKILTAMIIN 5.3. klo 20-02 Ravintola Dubrovnikiin (Eerikinkatu 11, Helsinki).

Illan ohjelma:
18.00 Sosiaalifoorumi-paneeli
20.00 lipunmyynti alkaa (liput 5/7 euroa)
21.00 "Nokia-Siemens avoids discussion" dokumentti (6 min.), käsikirjoittaja Kevin Frazier esittelee
21.30 Immanuel Wallersteinin palopuhe
22.00 Länsimaiden perikato
22.30 Palopuheita (Peter Waterman, Ruth Reitan ja Rodrigo Nunes)
23.00 Pelle Miljoona Unabomber

Iltamat ovat jatkoa ”Kapitalismi ´08. Vapaamman tulevaisuuden mahdollisuudet” -seminaaria Vanhalla samana päivänä.

Immanuel Wallerstein, eräs aikamme merkittävimmistä yhteiskuntatieteilijöistä, vierailee Helsingissä 5.3. puhumassa kapitalistisen maailmanjärjestelmän ja demokratian suhteista. Wallersteinin luento on osa laajempaa tapahtumakokonaisuutta, jossa pohditaan politiikan haasteita nykykapitalismissa.

Vuodesta 1968, jota Wallerstein on kuvannut maailmanvallankumouksen vuodeksi, tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tapahtumat järjestetään yhdessä vuoden 1968 näyttämöistä, Vanhalla ylioppilastalolla (Mannerheimintie 3).

Wallersteinin lisäksi tapahtumissa on puhumassa tunnettuja yhteiskuntatieteilijöitä ympäri maailmaa, kuten ”Global Activism” –teoksen kirjoittaja Ruth Reitan ja ”Globalisation, Social Movements and the New Internationalisms” –teoksen kirjoittaja Peter Waterman. Akateemisten uriensa ohella Wallerstein, Reitan ja Waterman ovat kaikki olleet aktiivisia Maailman sosiaalifoorumi -prosessissa.

Päivän aikataulu on seuraava:

10-12 Wallersteinin luento
13-15 Paneelikeskustelu. Immanuel Wallerstein, Ruth Reitan, Peter Waterman, Rodrigo Nunes. Puhetta johtaa Teivo Teivainen.

15-17 Työryhmät:
a) Työ. Keskustelua avaamassa Peter Waterman ja kaksi myöhemmin varmistuvaa puhujaa. Puhetta johtaa Ruurik Holm.
b) Kasvu. Keskustelua avaamassa Olli Tammilehto ja Teivo Teivainen.
Puhetta johtaa Lauri Holappa.
c) Ihminen. Keskustelua avaamassa Ruth Reitan, Rodrigo Nunes, Emilia Palonen ja Olli-Pekka Moisio. Puhetta johtaa Teppo Eskelinen.

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Keskustelukielenä on englanti.

Lisäksi klo 18-20 ennen iltamia järjestetään Dubrovnikissa keskustelutilaisuus SOSIAALIFOORUMIN TULEVAISUUS JA MERKITYS. Keskustelun käynnistävät Päivi Uljas, Kai Laaksonen, Jaana Airaksinen, Laura Tuominen ja Mika Rönkkö. Paikalle toivotaan kaikkia, jotka suunnittelevat ohjelmaa Suomen sosiaalifoorumiin Tampereelle tai Euroopan Sosiaalifoorumiin Malmöhön, tai ovat muuten kiinnostuneita prosessista.

Tapahtumiin on vapaa pääsy. Tapahtumat järjestävät Helsingin yliopiston Attac, Vasemmistofoorumi, Kansan Sivistystyön Liitto KSL, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos, Rakennusliitto, Demokratiafoorumi VK, NIGD sekä Le Monde diplomatique ja Voima.

Viides Diplopokkari julkaistu


Viides suomenkielinen Diplo raportoi muun muassa, kuinka Euroopan ja Yhdysvaltojen valta horjuu Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Entisten takapihojen pyrkimys poliittiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen ei miellytä länsivaltojen johtajia. Teollisuusmaat tarvitsevat Etelän luonnonvaroja.

Etelänpankin kaltaiset aloitteet uhkaavat Maailmanpankin ja IMF:n valta-asemaa ja siten tärkeintä kehitysmaiden kurissapitokeinoa, velan ja kehitysrahoituksen ehdollistamisen avulla luotua rahoitusriippuvuutta. Kaiken lisäksi ylimääräisiä pääomia pursuava Kiina sotkee pahasti länsivaltojen strategiset läänitykset Afrikassa.

Kiina on erityisen hyvää pataa sellaisten maiden kanssa, joissa sotilaat ja diktaattorit hallitsevat. Näin kiinalaiset valloittavat uusia raaka-ainereservejä Sudanin, Kongon ja Zimbabwen kaltaisista maista, jotka länsimaat ovat joutuneet panemaan boikottiin ihmisoikeusloukkausten vuoksi.

Tosin myös länsimaiden ihmisoikeuspolitiikka alkaa joustaa, kun taloudelliset edut ovat kyseessä. Tätä osoitti Eurooppa-Afrikka huippukokous joulukuussa Lissabonissa. EU yritti kaupata kahdenvälisiä EPA-kauppasopimuksiaan vastarintaan liittoutuneille Afrikan maille kaikin mahdollisin keinoin, vaikka sitten afrikkalaisten rötösherrojen avulla. EU-johtajat poseerasivat Lissabonissa maireasti Zimbabwen Robert Mugaben ja Sudanin Omar al-Bashirin rinnalla.

EPAt eivät kuitenkaan menneet kaupaksi, vaan afrikkalaisten yhteisrintama piti (aina niin pitkälle, että Afrikan omille riistäjille osoitettiin piittaamatonta solidaarisuutta). Nyt EU joutuu myymään epat kahdenvälisissä neuvotteluissa, todennäköisesti totutuin keinoin, kiristyksellä ja lahjonnalla, eli kaupalla ja kehitysavulla.

Tiedotusvälineemme ovat luvattoman kritiikittömiä länsivaltojen tarkoitusperien suhteen.
Kun afrikkalaiset eivät oikopäätä hyväksy eu:n elinkeinoelämän pitkälle määrittämiä vapaakauppasopimuksia, on valtamediamme mukaan kyseessä markkinatalouden vastaisuus. Afrikka on tuomittu sisäiseen väkivaltaan ja alikehitykseen, omasta syystään. Sinne on itseasiassa turha tuhlata kehitysapuakaan.

Pääkirjoituksissa unohdetaan, että Afrikka maksaa monenkertaisesti apuroposet takaisin: velkojen korkoina, tekijänoikeusmaksuina, länsimaisten yhtiöiden verovapauksina, siirtohinnoitteluna, epäedullisina kaupan ehtoina, raaka-aineiden alihinnoitteluna, neuvonantajien palkkoina, korruption kuluina, laittomina rahavirtoina länsimaisiin pankkeihin, koulutettuina siirtolaisina, biopiratismina. Puhumattakaan kolonialismin ja orjakaupan aiheuttamien rakenteellisten vinoutumien kustannuksista.

Jos EU ja muut Länsivallat haluaisivat aidosti auttaa Afrikan (ja köyhimmät Latinalaisen Amerikan) maat alikehityksen noidankehästä, ne tukkisivat ensimmäiseksi vuotokohdat. Ja eu ottaisi uuden lähestymistavan epa-sopimuksiin ja pyrkisi neuvottelemaan ne Afrikan kehityksen, eikä Euroopan talouselämän etujen, edistämiseksi. (MR)

Le Monde diplomatique V sisältö:
- Igancio Ramonet: Pörssi romahtaa vuonna 2008?
- Balkanin rajojen Pandoran lipas
- Miksi Putin on niin suosittu Venäjällä?
- Moshe Lewin: Vuoden 1917 vallankumous historian kokeessa
- Onko Yhdysvallat menettänyt Latinalaisen Amerikan?
- Nainen viemässä Argentiinaa demokratiaan
- Chávezin ensimmäinen tappio
- Ignacio Ramonet: Afrikka sanoo ei
- Kenian poliittiset kahakat
- Orjakaupan seuraukset
- Elokuvakirjeenvaihtoa